Final Fight on Capcomin 1989 tekemä tappelupeli, joka julkaistiin alkujaan kolikkopelinä josta se käännettiin Amiga, Amstrad CPC, Atari ST, Commodore 64, PlayStation 2, Sega Mega-CD, ZX Spectrum, Super Nintendo, Sharp X68000, Xbox, XBLA, Game Boy Advance ja PlayStation alustoille.
Final Fight sijoittuu kuvittelliseen Yhdysvaltalaiseen kaupunkiin Metro Cityyn, jossa entinen showpainija Mike Haggar toimii kaupungin pormestarina luvaten kitkeä kaupungin rikollisuuden. Mad Gear rikollisjengi kuitenkin sieppaa pormestarin tyttären Jessican kiristäen lakkauttamaan rikollisten jahtaamisen. Haggar päättää pelastaa tyttärensä ja kutsuu apuun kamppailulajien taitajia Cody ja Guytä. Kolmikko aloittaa Jessican pelastamisen matkaamalla Metro Cityn kaupunkiin.
Peli on kuvattu sivusta käsin ja maisemat rullaavat eteen päin sitä mukaan, kun vihollisia on hakattu. Peli sisältää yhteensä kuusi rataa kuten metron, puiston, eri rakennuksia, yökerhon, teollisuusalueen ja muita Metro Cityyn liittyviä maisemia. Näiden lisäksi pelistä löytyy myös kaksi bonusrataa, jotka saattavat sisältää esim. auton romuttamista ja muuta kivaa. Jokaisen radan lopussa pelaajalla on vastassaan pomovastus. Pelaajalla on mahdollisuus lyödä, potkia, hyppiä ja käyttää erilaisia aseita, kuten puukkoja, miekkoja, putkia ja kettinkejä. Hahmo pystyy myös tekemään erilaisia lyöntisarjoja, heittoja ja hyppypotkuja. Mad Gear jengin viholliset koostuvat pääasiassa punkkareista ja muista öykkäreistä, jotka putoavat kanvesiin melko pienillä lyöntisarjoilla. Peli onkin enemmänkin yksi suuri yhtäaikainen joukkotappelu suuren joukon kesken. Pidemmälle edetessä vastustajiksi ilmaantuu myös vähäpukeisia naisia, joita onkin ilo rankaista oikein isän kädestä. Viholliset ovat osa vahvoja ja hitaita lihaskimppuja ja toiset taas vikkeliä karatekoita, joka tuo pelin tappeluihin vaihtelua.
Pelistä on pääasiassa kolme eri versiota, jotka eroavat hieman toisistaan. Suurimpana erona kolikkopelissä on mahdollisuus pelaa kaksi pelaajaa moninpelinä samanaikaisesti. Lisäksi pelaaja voi pelata millä tahansa kolmesta hahmosta. Super Nintendon versiossa pelattavat hahmot tiputettiin kahteen ja moninpeli jätettiin kokonaan pois. Tämän lisäksi hahmojen kohdalla tehtiin monia muutokssia. Sega Mega-CD versio sisälsi taas moninpelin, mutta peliin oli lisätty sensuuria varsinkin naishahmojen niukan vaatetuksen osalta.
Peli on graafisesti hienosti toteutettu taustamaisemien ja hahmojen osalta. Useat taustat on animoituja, kuten nopeasti kiitävä metro tai baarissa tuijottelevat asiakkaat. Myös liikesarjat ja animoiti on laadukasta, joskin voisi olla hieman sulavampaa. Myös bonusradan autonromutus on hauska ja tuore idea. Moninpelin puute tietyistä julkaisuista on harmittava puute.
Kuvankaappauksia Final Fight pelistä
YouTube video pelistä
Peli kategoria 
Avainsanat: 
