VN:F [1.9.22_1171]
Pelin arvostus: 7.0/10 (1 ääni )

Videopelialan tämänhetkiset haasteet ja näkymät

Videopelaaminen





Me suomalaiset olemme pelikansaa. Se on toki tullut esille jo vuosikymmeniä jatkuneen lauantaisen lottoperinteen sekä kolikkopeliautomaattien katukuvanäkyvyyden osalta, mutta peliaktiivisuudesta on myös tutkittua tietoa. Suomessa noin jopa puolet maamme kansalaisista pelaa ja onpa ala yksi merkittävimmistä viennin segmenteistäkin.

Videopeliala on itsepintaisesti jatkanut kasvuaan viime vuosikymmenet, eikä tämä kasvu osoita hidastumisen merkkejä. Videopelaamisen ja -pelien suosion kasvaessa tarvitaan alalle jatkuvasti uusia tekijöitä ja yrityksiä. Pelialan rekrytointitarve on pelkästään Suomessa vuositasolla useita satoja pelisuunnittelijoita, mikä on pienelle maalle huomattava määrä.

Mutta miten tämä rekrytointitarve tulee tällä hetkellä täytettyä ja miltä näyttävät videopelialan muut haasteet ja mahdollisuudet? Luomme katsauksen näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.

Videopelaaminen
Kuva: pexels.com

Osaajapula uhkaa

Pelaamisen suosio on tutkitusti todistettua tietoa, mutta silti alaa uhkaa osaajapula, jos videopelialan suosio jatkaa kasvuaan odotetusti. Tällä hetkellä Suomen pelimarkkinoilla työskentelee noin 3 000 työntekijää, mutta lisää tarvitaan ja paljon. Rekrytointitarpeeksi on arvioitu jopa 200–300 ammattilaista lisää joka vuosi, mikä tarkoittaisi kymmenessä vuodessa alan työntekijämäärän lähes tuplaantumista.

Osaajapulan ongelman ratkaisemiseksi on ehdotettu esimerkiksi pelialan koulutuksen lisäämistä sekä pelialayritysten entistä läheisempää yhteistyötä koulutustahojen kanssa.

Toki ongelmaan voitaisiin hakea ratkaisua myös tuomalla mukaan ulkomaisia asiantuntijoita, ellei Suomessa ehditä kouluttaa tarpeeksi väkeä. Myös naisten koulutukseen tulisi panostaa pelkästään senkin vuoksi, että yli puolet videopelien kuluttajista on naisia.

Mistä rahoitusta pelialan uusille ja vanhoille tekijöille?

Osaajien määrän vähyys ei ole ainoa nykyinen pelialaa uhkaava ongelma. Vaikka peliala varsin trendikäs ja kiinnostava onkin, on pelkkää harhaluuloa, että suomalaiset peliyritykset nauttisivat sijoittajien miljoonista. Vaikka kansainväliset sijoittajat ovatkin kiinnostuneita Suomen pelimarkkinoista, on terävin kärki varsin kapea, eikä muille tipu sijoittajien euroja.

Osa pelialan tekijöistä päätyy tällaisessa tilanteessa etsimään muita rahoitusratkaisuja, kuten hakemaan lainaa pankista. Tällöin toki järkevimmät kilpailuttavat hakemansa lainat palveluiden, kuten matchbanker.fi avulla, sillä erityisesti aloittavan peliyrittäjän budjetti on usein pieni. Kyseinen palvelu mahdollistaa aina 70 000 euron suuruisten lainojen kilpailuttamisen ilmaiseksi.

Mikäli kyseessä on aloittava yrittäjä, on hän joissain kunnissa oikeutettu julkisten tahojen, kuten TE-toimiston tai ELY-keskuksen rahoitusavustuksiin. Peliprojektien rahoittamiselle voi joissain tapauksissa hakea myös EU-rahoitusta.

Koronapandemian vaikutusta ei voi jättää huomiotta

Koronapandemialla on ollut kenties varsin ilmeisiä vaikutuksia pelialaan: se on saanut ihmiset viettämään yhä enemmän aikaa sisätiloissa ja videopelien myynti onkin kasvanut huomattavasti vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Pelien ostamisen lisäksi myös itse pelaamiseen käytetty aika on lisääntynyt merkittävästi.

Kuulostaisi siltä, että pelialalla voisi sanoa menevän hyvin. Toisaalta kyllä, mutta toisaalta pelialaan kytköksissä olevat alat ovat kokeneet kovan kolauksen ja juuri näiden alojen varovaisuus ja suoranainen taantuminen näkyvät erityisesti pienten peliyhtiöiden tappioina. Suuremmat peliyhtiöt eivät välttämättä ole kokeneet pandemiaa nahoissaan.

Koronapandemia vaikuttaisi siis tuoneen edes jollekin talouden osa-alueelle positiivisia seurauksia, mutta haasteeksi muodostuu kenties pelaamisen suosion säilyttäminen tulevaisuudessa, kun leijonanosan ajasta vievätkin muut kuin kotona tapahtuvat aktiviteetit.

Mitä lähitulevaisuudessa on odotettavissa?

Viime vuosina olemme saaneet todistaa e-urheilun voittokulkua, eikä trendi vaikuta hiipuvan lähitulevaisuudessakaan. Siitä syystä pelityypit, jotka sopivat erityisen hyvin turnauksiin sekä striimauspalveluiden hyödyntämiseen, tulevat pärjäämään. Tästä todisteena lienee kenties sekin, että e-urheiluvalmennusta voi nyt opiskella koulussa.

Toinen peliteollisuuden trendi vaikuttaisi olevan ilmaispelit, jotka tuottavat uskollisten pelaajien tekemillä pelin sisäisillä ostoilla – otetaan tästä esimerkiksi vaikka Fortniten viime vuosien suosio.

Koronapandemia tulee varmasti ulottamaan vaikutuksensa pelialaan vielä lähihorisontissamme, mutta ei suinkaan hidasta sen kasvua merkittävästi, sillä maailmanlaajuisen peliteollisuuden odotetaan ylittävän 180 miljardin dollarin rajan vuonna 2021. Mitä Suomeen tulee, tarvitsemme ratkaisuja nykyisiin pelialaa uhkaaviin ongelmiin pärjätäksemme maailmalla myös tulevaisuudessa.

Videopelialan tämänhetkiset haasteet ja näkymät, 7.0 out of 10 based on 1 rating
Peliartikkelin kirjoittaja:

eve

Peliarvostelu kirjoitettu:

29.1.2021

Jätä kommentti